Valmiina palvelukseen
”Te itse olette meidän suosituskirjeemme, joka on kirjoitettu meidän sydämiimme kaikkien ihmisten nähtäväksi ja luettavaksi. Olettehan te selvästi Kristuksen kirje, jonka kirjoittamisen hän uskoi meille. Tätä kirjettä ei ole kirjoitettu musteella vaan elävän Jumalan Hengellä, ei kivitauluihin vaan ihmissydämiin. Tällaisen luottamuksen Jumalaan on Kristus saanut meissä aikaan. En tarkoita, että kykenisimme ajattelemaan mitään omin päin, mitään mikä olisi peräisin meistä itsestämme. Meidän kykymme on saatu Jumalalta, ja hän on myös tehnyt meidät kykeneviksi palvelemaan uutta liittoa, jota ei hallitse kirjain vaan Henki. Kirjain näet tuo kuoleman, mutta Henki tekee eläväksi.” (2.Kor.3:2-6)
Rami Kaakinen
pastori
Meidät uskovat on kaikki kutsuttu palvelemaan Jumalaa. Meidät on tarkoitettu Kristuksen kirjeiksi, pitämään evankeliumin sanomaa esillä. Joskus joku voi kokea ajatuksen evankeliumin sanoman julistamisesta ahdistavana velvollisuutena. Osaanko, pystynkö, kelpaanko? Kuitenkin sanoin ja teoin, tietoisesti ja tietämättä, edustamme päivittäin Jumalaa tässä maailmassa. Kristittyinä olemme esikuvia toisille. Eläviä kuvia Jumalan valtakunnan kansalaisista, joiden edesottamuksia uskosta osattomat mielenkiinnolla seuraavat. Jumalan täydellisyyden rinnalla me näemme usein omat vajavaisuutemme. Saatamme joskus kokea olevamme täysin kelvottomia edustamaan pyhää Jumalaa ja kysyä Paavalin tapaan: ”Mutta kuka on tähän kelvollinen?” (2.Kor.2:16).
Kelvollisuus ei kuitenkaan perustu meidän omiin tekoihimme, inhimillisiin kykyihin ja ominaisuuksiin, vaan siihen mitä Jumala on tehnyt meissä. Jokainen verellä pesty, lunastettu ja vanhurskautettu Jumalan lapsi on kelvollinen uuden liiton palvelijaksi. Jumala on antanut ja antaa meille kaiken tarvittavan. Meitä jokaista kutsutaan omana itsenämme omalle paikallemme. Ei ole mitään syytä tuijottaa muita kadehtien, eikä toisaalta myöskään halveksien. Silti esimerkiksi synti, ylpeys, kateus, haavat, loukkaantumiset, katkeruus ja anteeksiantamattomuus saattavat alentaa palvelukykyämme. Seurakunnan keskellä tulisikin aina vallita nostamisen, kannustamisen ja rohkaisemisen kulttuuri alas painamisen, oman asemansa pönkittämisen ja itsensä korottamisen sijasta. Palvelutehtävien arvo määräytyy Jumalan, ei ihmisten aivoitusten perusteella. Jumalan palvelijan arvovalta perustuu lähettäjän eli Jumalan arvovaltaan, ei omiin tai muiden ihmisten käsityksiin, tuntemuksiin ja arvioihin.
Uuden liiton palvelus on ikään kuin monimuotoinen kehä, johon kuuluu evankeliumin sanoman levittäminen, sielujen voittaminen, kastaminen, opettaminen ja varustaminen. Tämä pitää sisällään myös monenlaisia käytännön tehtäviä sekä paljon rohkaisemista, tukemista ja rinnalla kulkemista. Seurakuntana meidän tehtävänämme on kasvattaa jäsenemme kykeneviksi ja valmiiksi palveluksen työhön. Jumala tahtoo todellakin käyttää meitä kaikkia omina persooninamme ja muodostaa seurakunnasta erilaisin armoituksin varustetun rikkaan kokonaisuuden. ”Ja hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset profeetoiksi, toiset evankelistoiksi, toiset paimeniksi ja opettajiksi, tehdäkseen pyhät täysin valmiiksi palveluksen työhön, Kristuksen ruumiin rakentamiseen, kunnes me kaikki pääsemme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa, täyteen miehuuteen, Kristuksen täyteyden täyden iän määrään.” (Ef.4:11-13)
Rami Kaakinen