Kuuliaisuus

Raamatunkäännöksemme sanat totella, kuuliainen, kuuliaisuus, tottelevaisuus pohjautuvat Vanhassa Testamentissa useimmiten verbiin ”kuulla, olla kuuliainen”. Tottelevaisuus eli kuuliaisuus merkitsee paljon enemmän kuin vain passiivista puhutun kuuntelemista. Siihen sisältyy myös sanotun hyväksyminen ja sen mukaan toimiminen. Kuulemisesta seuraa siis teko. Vasta ottaessaan vaarin kuulemastaan ihminen kuuntelee sydämellään eikä pelkillä korvilla. (Lainaus IRT, osa 3 )

Timo Syrjälä
Johtava pastori

Ihmisellä on mahdollisuus tehdä itsenäisiä ratkaisuja, valita vapaasti ja määrätä oman elämänsä suunta. Tällä kehityksellä on myös joskus varjopuolensakin. Itsekeskeiseksi muuttuneena tällainen elämäntapa johtaa helposti piittaamattomuuteen mm. Jumalan Sanaa kohtaan. Sen seurauksena tällainen voi rikkoa ihmistä itseään, hänen ihmissuhteitaan ja turvallisen yhteiselämän arvoja.

Kuuliaisuus vai tottelemattomuus

Raamatussa meitä kehotetaan olemaan kuuliaisia mm. Jumalaa kohtaan (Apt.5:29), Jumalan ääntä kohtaan (2.Moos.19:5), Jumalan käskyjä kohtaan (5.Moos.11:27), Evankeliumia kohtaan (Room.10:16), Vanhempia kohtaan (Ef.6:1) ja Esivaltaa kohtaan (Room.13:1). Hyvä Sanoma – evankeliumi – vaikuttaa uskovassa kuuliaisuutta, joka on seurausta uudesta, elävästä yhteydestä Jumalaan. Tällöin ei ole kysymys mistään lain kirjaimeen perustuvasta kuuliaisuudesta, ei myöskään raskaasta velvollisuudesta, vaan vapaaehtoisuudesta. Jeesuksen omina ja uusina luomuksina me olemme saaneet lahjaksi myös mielenlaadun, joka tahtoo toteuttaa Jeesuksen tavoin rakastavan Jumalan tahtoa elämässä. Sydämestämme lähtevään vapaaehtoiseen ja varauksettomaan kuuliaisuuteen Jumalan Sana lupaa siunauksen.

Raamatun meille antamien lukuisten esimerkkien (mm. Nooa, Aabraham, Mooses, Joosua ja Kaaleb) kautta näemme elämässä toteutuvan kaksi tietä: kuuliaisuuden tien ja tottelemattomuuden tien. Näemme myös suunnan ja määränpään minne tiet johtavat: Jumalan yhteyteen ja lupauksen sekä siunauksen vastaanottamiseen tai eroon Jumalasta ja oman tien valitsemiseen. Kovin usein me kyllä kuulemme Jumalaa, mutta vaatii jo askeleen enemmän, että uskaltaa ojentautua kuulemansa mukaan. Se on vasta kuuliaisuutta. Jumalan tien siunauksista huolimatta kovin usein näyttää ”oman tahdon tie” melkoisen paljon houkuttelevammalta. Kuuliaisuuden tie johtaa kuitenkin ihmisen parhaaseen päämäärään ja varmasti antoisampaan elämään.

Olkaamme kuuliaiset

Kuuliaisuus Jumalaa ja Hänen Sanaansa kohtaan on hengellisen kasvun, johdatuksen ja Jumalan syvemmän tuntemisen avain. Astu siksi yksi askel Jumalan tahdossa ja kuuliaisuudessa Hänen Sanalleen ja Hän näyttää sinulle seuraavan askeleen. Ilman kuuliaisuutta ei voi olla Jumalan johdatusta.

Voin vakuuttaa sinulle, että kuuliaisuus on kuitenkin loppujen lopuksi ehdottomasti paras valinta. Ei se aina ole helppo ja mukava, mutta paras. Itsekin olen joskus kipuillut kutsumukseni ja elämän valintojeni kanssa. Silti kerta toisensa jälkeen olen saanut Mestarini avulla valita kuuliaisuuden tien. Ei niin, että se valittu tie olisi aina helppo ja mukava – varmasti tulevaisuudessakin monet kerrat löydän itseni huokaamasta, että Herra miksi sinä minut tähän olet johtanut. Silti en voi, enkä tahdo muuta, kuin antaa kiitoksen Jumalaa kohtaan ja pyytää, että hän pitää minusta kiinni ja antaa voimaa säilyttää elämässäni kuuliaisuuden. ”Sinä olet suuri ja teet ihmetekoja, sinä yksin olet Jumala. Herra, neuvo minulle tiesi, että noudattaisin sinun totuuttasi. Paina sydämeeni syvälle pyhä pelko nimeäsi kohtaan” (Ps. 86:10-11).

Sinua siunaten – Timo.