Pyhä Henki uudistaa!
Kevät ja uuden mahdollisuus. Jokavuotinen ihme on jälleen tapahtumassa. Syksyllä pitkän kasvukauden jälkeen luonto vaipuu horrostilaan ikään kuin kuolettaen itsensä vain sitä varten, että jälleen keväällä se pääsee todistamaan uuden kasvun ja alun ihmettä.
Mikko Ojala
Vanhin
Luonnossa kevät merkitsee aina uutta ja tuoretta kasvua. Luonto tarvitsee uuden alun ollakseen hedelmällinen ja jatkaakseen oman kasvikuntansa elämää. Uusi alku antaa sille käsittämättömän voiman kasvaa ja edetä omalla sarallaan.
Me ihmiset tarvitsemme myös uusia alkuja. Olemme riippuvaisia Pyhän Hengen uudistavasta kosketuksesta ja voitelusta. Tarvitsemme Pyhän Hengen raikasta voimaa, joka muistuttaa meitä armosta ja pelastuksen riemusta, Jeesuksen läsnäolosta elämässämme, meidän tehtävästämme ja siitä, että meidän ei omassa voimassa eikä viisaudessa tarvitse täällä kulkea. Pyhän Hengen uudistava vaikutus puhuu Raamatun totuuksia elämäämme. Pyhä Henki Antaa ymmärrystä toimia oikein ja ojentautua Jeesuksen tahdon mukaiseen elämään.
Toukokuussa vietämme helluntaita. Se muistuttaa meitä Jeesuksen lupauksesta, että jokainen Hänen omansa tulee täytetyksi Pyhällä Hengellä. Ilman Pyhää Henkeä olisimme kuin syksyä elävä kasvikunta, mutta Pyhän Hengen vaikutuksessa saamme olla uutta kevättä ja kasvun ihmettä elävä yksilö ja yhteisö.
Psalmissa 51:9-14 Kuvataan langenneen rukousta ja pyyntöä siitä, että Jumala puhdistaisi ja loisi uutta. Jae 12: “Jumala luo minuun puhdas sydän ja uudista vahvaksi henki minun sisimmässäni” (Raamattu kansalle).
Helluntaita ei tarkoitettu olevaksi vain kerran vuodessa, vaan Pyhä Henki haluaa täyttää ja uudistaa meitä päivittäin. Merkitsevää on myös se, haluammeko Pyhän Hengen uudistavan elämäämme.
Hilja Aaltosen laulun sanoin tahdon kysyä meiltä kaikilta tärkeän kysymyksen. “Sinä kaipaatko täyteyttä Hengen sen, joka tulvailee uskosta lupausten, joka vuotavi kädestä mestarin, tyhjän tyhjihin sieluihin?”
Lohdullista kaikessa on Jeesuksen voimassa oleva lupaus: “Kun Pyhä henki tulee teihin te saatte voiman” (Apt:1:8).