Nyt on aika

Usein me ihmiset elämme odottaen jotain tulevaa, joka muuttaa ja ratkaisee asioita. ”Sitten kun lapset kasvavat, sitten kun vaihdan työpaikkaa, sitten kun talo on maksettu, sitten kun jään eläkkeelle…” On hyvä, että on suunnitelmia ja tavoitteita, mutta joskus liika tulevan haikailu voi viedä terää nykyhetkestä. Siitä voi muodostua tekosyy, joka passivoi ja estää tarttumasta siinä tilanteessa oleviin mahdollisuuksiin täysipainoisesti.

Rami Kaakinen
Pastori

Myös seurakuntana saatamme elää ikään kuin ainaisessa paremman tulevaisuuden odotuksessa. Tässä ei sinänsä ole mitään pahaa. Raamatun pohjalta tiedämme toki, että paras on edessä ja olemme matkalla kohti taivaan kirkkautta, valittuna morsiamena kutsuttuna Karitsan hääjuhlaan. Kuitenkin jos toimimisen ja eteenpäin menemisen sijaan aina odotamme suurta Hengen vuodatusta, ihmeitä ja merkkejä sekä kaiken muuttavaa herätystä, hukkaammeko vain meille uskottua kallisarvoista aikaa? ”Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että me saisimme viisaan sydämen.” (Ps. 90:12)

Saarnaaja kirjoittaa pysäyttävästi, miten maailmassa kaikella on aikansa. ”Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla. Aika on syntyä ja aika kuolla, aika on istuttaa ja aika repiä maasta, aika surmata ja aika parantaa, aika on purkaa ja aika rakentaa, aika itkeä ja aika nauraa, aika on valittaa ja aika tanssia, aika heitellä kiviä ja aika ne kerätä, aika on syleillä ja aika olla erossa, aika etsiä ja aika kadottaa, aika on säilyttää ja aika viskata menemään, aika repäistä rikki ja aika ommella yhteen, aika olla vaiti ja aika puhua, aika rakastaa ja aika vihata, aika on sodalla ja aikansa rauhalla.” (Saarnaaja 3:1-8)

Meidän aikamme on nyt. Nyt on seurakunnan aika toimia. On minun ja sinun aika elää ja rakastaa. Ei joskus ensi vuonna tai myöhemmässä ajassa. Silloin on taas uudet kuviot, joita emme voi täysin vielä tietää. Tämä alkanut vuosi on aikaa, joka on meille armosta annettu. Jokainen meistä on asetettu todistajaksi tämän ajan keskelle. Emme voi tietää miten kauan joku ihminen on lähellämme.

Meidän tehtävämme on olla välittämässä eteenpäin sitä, mitä itse olemme ensin Jumalalta saaneet. Yhdessä seurakuntana ja itse kukin omassa elinpiirissänsä. Meidän ei tarvitse jäädä odottamaan jotain tulevaa. Saamme toimia sillä kokemuksella, iällä, koulutuksella ja Pyhän Hengen voimalla, jota meillä juuri nyt on.

Pekka Simojoen laulun sanoin haluan rohkaista jokaista elämään uskoaan todeksi juuri tässä ja nyt. ”Nyt on aika, nouse rohkeasti kansa Jumalan. Nosta ristin lippu ylle maailman. Nyt on aika jättää turvallinen tie ja mennä sinne minne Hengen tuuli vie. Nyt on aika ottaa empimättä uudet askeleet. Vihdoin jättää kaikki vanhat verukkeet. Nyt on aika kädet heikot ojentaa, että Jeesus meidät itse vyöttää saa.”

Siunausta vuodelle 2020, Rami