Kesä on evankelioimisen aikaa

”Rukoilemme, että eläisitte Herralle kunniaksi ja kaikessa hänen mielensä mukaan ja että kantaisitte hedelmää tekemällä kaikkea hyvää ja kasvaisitte Jumalan tuntemisessa.”
Kolossalaiskirje 1:10

Kun luonto keväällä herää kukoistukseensa, niin myös ihminen ikään kuin havahtuu talvihorroksestaan. Kevättä on odotettu ja kaivattu pimeinä talvi-iltoina. Nyt se on käsillä. Puutarhaan viedään kasvit kasvamaan ja kukat kukkimaan. Aurinko paistaa, mieli on vireä ja uusien mahdollisuuksien kesä on edessä.

Tätä miettiessä ajattelin, että olisipa meillä tulossa hengellisestikin kevät. Ehkä olemme viettäneet hieman horroksessa talven, mutta nyt tulee kesä. Saisimme kokea jälleen Pyhän Hengen valon sydämissämme niin, että uudella innolla voisimme lähteä kylvämään Jumalan elovainioita. Voi olla, että meillä joillakin on talvella ollut hengellinen innoitus vähemmällä, uskon että se on sallittua. Ihminen ei ole kone. On hyvä levätä välillä, myös näistä hengellisistä paineista. Mutta ei jätetä sitä pysyväksi tilaksi, vaan katsotaan mille elovainioille Jumala haluaa meidät tänä kesänä viedä yksilöinä ja seurakuntana. Kesä tulee olemaan mahdollisuuksia täynnä, jos vain hengellinen vireys on kukassaan. 

Maailmassa ihmiset odottavat sanomaa. On meidän tehtävämme viedä se heille, niin seurakuntana kuin yksilötasollakin. Kukaan muu ei sitä tee. Vaikka näyttäisi, että maailma pimenee, niin Jumalan valo näkyy entistä selvemmin myös meissä vajavaisissa uskovissakin, olit sitten kaunis ruusu tai rentun ruusu (-horsma). Nättejä Jumalan silmissä molemmat. Meidät on luotu Jumalan kunniaksi, yritetään tänä kesänä olla sen arvoisia. Ihmiset odottavat ja kaipaavat.

Reijo Ruotsalainen