1. Moos 13:8-18 (Lootin ja Abrahamin tiet eroavat) 

Abraham ja Loot olivat kulkeneet yhdessä, mutta nyt tulleet tilanteeseen, jossa päättivät, että tiet erkanevat. He sopivat, että toinen saa toisen osan maasta ja toinen toisen. Anteliaasti Abraham antoi veljenpoikansa Lootin valita ensin. Loot katseli ympärilleen ja valitsi Jordanin alangon. Raamattu kuvaa, että se oli kuin Herran puutarha. Sieltä löytyi runsaasti vettä ja se näytti yhtä viljaisalta, kuin silloinen Egypti. Erittäin hyvä valinta siis Lootilta. 

Siltä se ainakin vaikutti. Loppujen lopuksi Lootin valinta osoittautui huonoksi. Abraham odotti kärsivällisesti, että Loot valitsi. Abraham oli ollut kuuliainen Jumalalle. Herra pyysi häntä nostamaan katseensa sen jälkeen, kun Loot oli tehnyt valintansa. Kun Abraham nostaa katseensa, Jumala lupaa hänelle koko hänen näkemänsä maan ja lukemattomia jälkeläisiä. 

Kuinka usein meistä voi tuntua, että joku toinen sai valita ensin vihreämmän maan? Käytännössä tämä vihreämpi maa voi meidän silmissämme olla tuttavien hienompi koti, ystävän parempi työ, naapurin kauniimpi vaimo, kaverin hienommat vaatteet. Miksi minä en saanut valita ensin?

Hengellisessä työssä voimme katsella sumein silmin. Miksi minun peltoni ei ole vehreä muihin peltoihin verrattuna, miksi omasta maatilkustani ei tule satoa, miksi puutarhani ei saa sadetta? Ja mietimme, miksi minä en saanut valita ensin? 

Ole kuuliainen ja nosta katseesi sinne, minne Herra osoittaa. Älä anna muiden ihmisten valintojen hämmentää sinua, nosta oma katseesi kohti Herraasi. Abraham lähti Herran pyynnön mukaan; tee sinäkin niin. Nosta katseesi rohkeasti Herraasi kohti. Hän osoittaa sinulle tiesi.

Siunaten, Marjo, Jaakko ja lapset