Peittynyt näköala

​

Pikkuhiljaa näkymä alkoi kuitenkin muuttua. Vastapäisellä tontilla näköalan eteen alkoi kasvaa pajua. Ensin se ei haitannut, koska kasvusto oli hyvinkin pientä ja siihen jotenkin myös tottui. Näinhän sen kuuluukin mennä. Paju kuitenkin jatkoi valtaamistaan ja tänä keväänä havahduimme katsomaan tarkemmin. Huomasimme, että lehden ilmestyessä puuhun, myös meidän kaunis näkymämme on tipotiessään.

Tätä näkyä ajatellessani mieleeni nousi ajatus omasta elämästäni. Olenko antanut oman elämäni näköalan muuttua tai peittyä? Onko minulla edelleen selvä näkymä siitä, kuka Jeesus on? Monesti taitaa valitettavasti olla niin, että joku asia elämässämme saa pajun lailla valtaa näköalastamme. Ensin se on vain pieni verso, eikä se juurikaan haittaa. Kuitenkin pajun luonteeseen kuuluu, että se valtaa alaa koko ajan enemmän, eikä se luovuta.

Onko joku asia elämässäni vienyt liikaa aikaa tai ajatuksiani. Ehkä tänä kesänä olisi aika raivata tilaa jälleen tärkeimmälle ja saada takaisin se kaunis näköala. Joku on sanonut, että pajun nujertaminen on työlästä, sillä se pitää joko repiä juurineen pois maasta tai kaataa hyvin pienenä monen vuoden aikana. Sen ei saisi antaa kasvaa isoksi. Niin pajun kuin oman elämämme esteiden raivaaminen vaatii siis kovaa työtä. Onneksi kuitenkin saamme apua ja viisautta parhaimmalta mahdolliselta puutarhurilta, Mestariltamme.

Voimia raivaukseen!