Sipuli
Valitsin sipuleiden joukosta pienen, jo hieman nahistuneen sipulin. Lasipurkin pohjalle hiukan multaa ja sipuli mullan päälle. Vielä hieman vettä, niin kaikki oli valmista odottamiseen.
Hanna Aarnio
Jäsen
Mitään ei tapahtunut…tai niin luulin. Muutamien päivien päästä päällisin puolin sipuli oli edelleen samanlainen, mutta kun kurkistin lasipurkin alle, tilanne ei ollutkaan enää sama. Sipuli oli kasvattanut mullan alle huikeat pitkät valkoiset juuret. Juurten avulla sipuli sai voimaa mullasta ja pikkuhiljaa alkoi myös sipulin yläosassa tapahtua. Vihreää työntyi esiin ja uusi elämä alkoi kukoistaa.
Tämä puhui minulle meidän omasta kasvustamme. Siitä, kuinka meidän tulee saada juuret kunnolla kiinni Jumalan maaperään, ennen kuin voimme kasvaa. Ilman juuria kasvua ei voi tapahtua. Tarvitsemme juuret syvälle Jumalan Sanaan ja Hänen läsnäoloonsa. Meidän tulee laittaa turvamme Häneen ja Hänen suunnitelmaansa. Kaiken tulee riippua hänestä.
Pieni sipuli puhui minulle myös siitä, että Jumala ei tarvitse täydellisiä sipuleita. Voimme olla kuinka nahistuneita ja pieniä tahansa. Hän ei katso kokoon eikä näköön, vaan Hän tarvitsee sipuleita, jotka laittavat juurensa syvälle Häneen. Hän saa aikaan kasvun, kasvun Hänen kaltaisuuteensa. Silloin nahistunutkin sipuli saa kasvaa uutta versoa ja olla Hänen käytössään.
Ei ole siis väliä kuka ja mitä olet, kunhan juuresi ovat ensin kiinni Jeesuksessa. Hän antaa kasvun ajallaan.
Hanna