Koski-vähälät

Muuttajien tarina Jumalan lapsina alkoi Kokkolassa. Kokkolassa oli herätystä 1980-luvulla. Silloin tuli monia perheitä uskoon. Näihin uskoon tulleisiin kuuluivat myös Marita ja Pertti Koski-Vähälä.

He saivat kasvaa uskon ensiaskelissa seurakunnassamme, ottaa kasteen ja olla opettavaisessa soluryhmässä pitkän aikaa. Kului 4 vuotta ja perhe muutti Ullavaan. Perttiä alkoi vetää puoleensa työskentely veljen puusepänliikkeessä ja yritys oli Ullavassa. Marita pani vastaan, sanoen: " en kai minä lähde mihinkään pikkukylään, jossa ei ole terveys- eikä kauppa palveluja."

Jumala puhutteli Maritaa, kun eräs julistaja kesken saarnansa totesi: "Jos Jumala haluaa sinun lähtevän paikkaan, jossa ei ole kauppoja eikä terveyspalveluja, on parasta totella!". Niinpä Marita totteli, ja perhe muutti Ullavaan. Ja löytyiväthän sieltä tarvittavat palvelut. Äidin ja isän lisäksi perheeseen kuului 2 poikaa ja yksi tyttö. Myöhemmin heille syntyi vielä potra poika nimeltään Jari.

Ullavan vaiheita

Pian Maritan ja Pertin korviin tuli kyläläisiltä viestejä uuden kaupan tarpeesta. Pariskunta otti silloin reippaan uskonaskeleen ja perusti kaupan. Ullavan aika oli Koski-Vähälöille erityisen haastavaa ja kasvattavaa monella tapaa. Pertti palveli vanhimmistossa. Musiikki on molemmille ollut aina tärkeää ja kuorossa he ovat laulaneet paljon. Heidän kotinsa oli aina avoin esim. rukouskokouksille. Molemmat sanovat paikkakunnan olleen hyvä paikka asua. Sitten Jumala rupesi irrottamaan heitä molempia Ullavan uudesta talosta ja samalla paikkakunnalta. Oma sisin ja Pyhän Hengen sanomat vahvistivat perheen paluuta Kokkolaan.

Jälleen Kokkolassa

Molemmat ovat tyytyväisiä täällä kaupungissa. Lisäksi Marita ja Pertti kokevat, että Kokkolan seurakunnassa heidät on otettu lämmöllä vastan. Heidän mielestään kokouksien ilmapiiri on tosi mahtava ja vapaa. Uusina tulokkaina he iloitsevat Pyhän Hengen rikkaasta toiminnasta.

Heidät siunattiin Kokkolan Helluntaiseurakuntaan muutama viikko sitten ja molemmat olisivat innokkaasti kuorossa mukana, jos sellainen vain saadaan alulle.

Perheen vanhemmat lapset ovat jo kauan asuneet perheineen omillaan.

Jari

Koski-Vähälöiden perheen nuorimmainen Jari asuu vielä kotona. Hän toteaa, että Kokkolaan ja seurakuntaan oli kiva tulla. Kiva asia on myös, että tyttöystävä on nyt lähellä.

Juuri hiljattain Jari pääsi pois " armeijan leivistä." Siellä hän palveli minimimäärän eli puoli vuotta. Uskoon Jari on tullut seurakunnan leirillä, ehkä noin 11-12 -vuotiaana.

Seurakunnan nuoret ovat ottaneet Jarin ilolla vastaan. Jari soittelee pianoa Update -bändissä, joten nuoren miehen elämä on tänään kaikin puolin "reilassa."