Nukkuva jättiläinen

Pertti Salmen | 13.12.2016 23.09

Kirjoitan tätä tekstiä tällä kertaa Englannista. Osallistumme Leenan kanssa Kairos-kursseja tuottavan järjestön mobilisaatiota käsittelevään konferenssiin. Mobilisaation kurssit tulevat olemaan uskovia herätteleviä ja ulospäin suuntautuvaan tehtävään varustavia. Ja tavoitteena on hedelmää tuottavat kristityt.

Sanotaan, että seurakunta on nukkuva jättiläinen. Jättiläinen siksi, että koskaan maailmanhistoriassa ei uskovien määrä ole ollut niin suuri kuin tällä hetkellä. Viisi miljoonaa seurakuntaa ja lähes miljardi kristittyä! Nukkuva siksi, että jos me uskovat toimisimme niin kuin Raamattu opettaa, maailma olisi evankelioitu muutamassa vuodessa. Ajatellaan vaikka saavuttamattomia etnisiä kansanryhmiä, joita on vielä n. 7000. Kuulostaa isolta tehtävältä viedä evankeliumi heille kaikille, mutta jos jaamme tehtävän tasaisesti jokaiselle seurakunnalle, se tarkoittaa 714 seurakuntaa yhtä kansanryhmää kohden. Tehtävä ei todellakaan ole mahdoton.

Mikä on pielessä?

Nukkuva jättiläinen sanoo: ”minua ei ole kutsuttu, armo riittää, olen pelastettu ja se riittää.”  EI RIITÄ! Jeesus sanoi viimeisinä sanoinaan: ”Menkää kaikkeen maailmaan ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni..” Opetuslapsi tekee opetuslapsia, ihan jokainen, tavalla jos toisella. Me olemme saman ruumiin jäseniä ja meillä on eri tehtäviä, mutta päämäärä on yhteinen.

Miksi siis jättiläinen nukkuu? Siihen ei varmasti ole yhtä vastausta, mutta päivien aikana meitä heräteltiin itse kutakin ymmärtämään vastuumme. Vanhan Testamentin profeetat olivat herättäjiä. Heidän sanomansa oli: ”palatkaa Herran tykö ja tehkää  tekoja, jotka tuottavat Jumalalle kunniaa.” Jeesuksen lupaus Pyhästä Hengestä oli lupaus voimasta, joka vaikuttaa todistamista Hänestä, Jeesuksesta. Pietarin saarna helluntaina oli Jeesuksesta todistamista julkisesti, senkin uhalla että sanomaa ei oteta vastaan. Stefanos maksoi hengellään sen, että hän ”täynnä Pyhää Henkeä” julisti Kristusta.

Johtajien vastuu

Alkuseurakunnan apostolit näkivät, mikä on heidän tehtävänsä ja mikä ei. Siksi he valtuuttivat uskovat valitsemaan keskuudestaan diakonit ja siunasivat heidät tehtävään. Apostolien tekojen luvussa kolmetoista jälleen johtajat, profeetat ja opettajat kuulivat Pyhän Hengen äänen ja erottivat Paavalin ja Barnabaan lähetystyöhön. Efesolaiskirjeen 4:11 eteenpäin sanotaan, että Hän antoi muutamat apostoleiksi, toiset evankelistoiksi jne. Mitä varten antoi? Että edellä mainitut tekisivät työtä niin, että kaikki uskovat olisivat kykeneviä palvelukseen, Kristuksen ruumiin rakentamiseen.

Johtajiston vastuu on siis varustaminen, rohkaiseminen ja Pyhän Hengen voimassa profeetallisen sanan kautta ohjaaminen eteenpäin. Minulle tämä tarkoittaa menemistä ulos maailmaan, jossa ei vielä tunneta Kristusta. Tämä on mobilisoimista ja tähän on nyt tulossa lisää uusia työkaluja.

Englannissa näkyy jo joulun odotus toisin kuin meillä Espanjassa. Lampaat kedolla tuovat mieleen paimenet ja enkelien tuoman viestin Vapahtajasta. Viestin, jota saamme kuuluttaa vuoden jokaisena päivänä, mutta jolla on aivan oma paikkansa lähes jokaisessa kulttuurissa. Siunattua joulun odotusta.

Pertti & Leena

Aiheet: Lähetystyö