Kumpi painaa enemmän, kilo rautaa vai kilo höyheniä?

Rami Kaakinen | 10.10.2016 22.22

Tämän kompakysymyksen kuullessani sorruin alakouluikäisenä monen muun tavoin väärään vastaukseen. Näennäisen epätasapainoinen ainepari olikin määritelty saman painoiseksi. Tasapainoisuus on elämän hallinnan peruskysymyksiä. Jos tasapaino esimerkiksi ravinnon, levon ja rasituksen välillä menetetään, alkaa jossain vaiheessa väkisinkin näkyä epäterveitä vaikutuksia. Ikävä kyllä ympärillämme on paljon epätasapainoisuutta. Perheiden hajoaminen, väkivalta ja päihdeongelmat ovat esimerkkejä elämän tasapainon järkkymisen tuhoisista seurauksista. 

Myös uskovan elämässä ja seurakunnassa tarvitaan tasapainoa. Jeesuksen opetukset, Apostolien teot ja apostolien kirjeet määrittelevät terveen uskon olemuksen lisäksi sen rajat varsin kattavasti. Monissa paikoissa apostolit puuttuivat jyrkästikin vääriin tulkintoihin ja opetukseen. Tästä näemme, että alusta asti on ollut vaarana harhautua totuudesta. Myös Paavalin kirjeessä Timoteukselle tulee selvästi esiin tasapainoisen uskon ja oikean opetuksen tärkeys. ”Muistuta tästä kaikkia ja varoita heitä vakavasti Jumalan nimessä, etteivät he riitelisi. Sellaisesta ei ole mitään hyötyä, vaan se koituu kuulijoiden turmioksi. Pyri kaikin voimin osoittautumaan Jumalan silmissä luotettavaksi työntekijäksi, joka ei häpeä työtään ja joka opettaa totuuden sanaa oikein. Vältä epäpyhiä ja tyhjänpäiväisiä puheita, sillä niiden puhujat menevät jumalattomuudessa yhä pitemmälle ja heidän oppinsa leviää kuin syöpä. Heitä ovat Hymenaios ja Filetos, jotka ovat eksyneet pois totuudesta ja väittävät, että ylösnousemus on jo tapahtunut. Näin he saattavat joidenkin uskon luhistumaan.”  (2.Tim. 2:14-18). Paavali käyttää terveys-sairaus terminologiaa puhuessaan opillisista virtauksista. Tämä kohta piirtää terävän kuvan siitä, miten vääränlainen opetus saa aikaan riitoja, turmiota, jumalattomuutta ja uskon luhistumista. Terve oppi taas tuottaa Jumalan tahdon mukaista, tasapainoista uskoa ja vaellusta. Tavoitteena on jalostua oikean opetuksen kautta käyttökelpoiseksi Jumalan palvelukseen.

Tasapainoisen uskon perusta on Jumalan armo ja sen oikeanlainen ymmärtäminen.On tärkeää löytää lepo Kristuksessa vaikka usko ilman tekoja onkin kuollut. Galatalaiskirjeessä Paavali puuttuu tiukasti tilanteeseen, jossa lakihenkinen opetus meinaa vesittää armon. ”Mitään toista evankeliumia ei kuitenkaan ole. Jotkut vain hämmentävät teidän ajatuksianne ja koettavat vääristää Kristuksen evankeliumia.” (Gal.1:6). Vaikka laki ei pelasta, se osoittaa synnin ja antaa suunnan uskovan kasvulle. Armon ylikorostaminen vie toiseen ojaan, jossa syntejä ei tarvitse kohdata, tunnustaa eikä hylätä. Paavali varoittaa myös tästä vaarasta. (Gal.5:19-21). Kun ihminen ottaa vastaan Jeesuksen sovitustyön, hän saavuttaa täydellisen vanhurskautuksen ja osallisuuden pelastuksesta. Perustava pyhitys eli irrotus synnistä tapahtuu silloin. Armoa ylikorostavassa opetuksessa tässä hetkessä tullaan myös Kristuksen kaltaisiksi ja tila on muuttumaton. Näkemys ei ole Raamatullinen vaan Paavalin opetus osoittaa selkeästi pyhityksen olevan jatkuva prosessi. (1.Tess.4:1-3).

Uskon ja pyhityksen kannalta on olennainen kysymys millaiseen Jeesukseen uskomme. (2.Kor.11:4). Jeesuksen identiteetti on kristinuskon ydin ja apostolit suhtautuivat hyvin vakavasti sen oikeellisuuteen. Kristuksen kaksiluontoisuus on edellytys sille, että Hänen pelastustekonsa hyödyttää ihmiskuntaa. Epäterveitä painotuksia Jeesuksen persoonan osalta tapahtuu molempiin suuntiin ja muun muassa Johannes varoittaa tästä vakavasti. (1.Joh.2:22). Jeesus toimi Pyhän Hengen voitelemana ihmisenä, mutta oli samalla Jumala ja Herra. Kun Jeesus päätti parantaa sairaan tai herättää kuolleen, tämä myös toteutui. Sata prosenttisesti. Jeesus oli Jumalan poika ja Hänellä oli suora yhteys Isän kanssa. Meistä ei koskaan tule Jumalan Poikia samassa merkityksessä vaan meidän suhteemme Isän kanssa on mahdollinen vain Kristuksen kautta. Jeesus on paras esikuva uskoville ja meidän tulee pyrkiä Hänen kaltaisuuteensa. Tämä tarkoittaa ensisijaisesti Pyhän Hengen aikaansaamaa sisäistä muutosta, jonka vaikutuksesta Jeesuksen luonteenpiirteet tulevat elämässämme näkyviin. Meidän kauttamme tapahtuvat ihmeet ovat täysin alistettuja Jumalan tahdolle. ”Enää en elä minä, vaan Kristus elää minussa. Sen elämän, jota tässä ruumiissani vielä elän, elän uskoen Jumalan Poikaan, joka rakasti minua ja antoi henkensä puolestani.” (Gal.2: 20)

Rami Kaakinen

Aiheet: Jumalanpalvelus